Kaikki kirjoittajan PP artikkelit

Ehdotuksia vuoden 2018 kunniakirjan saajasta tai saajista odotetaan

Etelä-Karjalan maakuntayhdistys palkitsee vuosittain kotiseututyössä ansioituneen henkilön luovuttamalla hänelle yhdistyksen syyskokouksen yhteydessä kunniakirjan. Palkittavia voi olla yksi tai useampia henkilöitä. Yhdistyksen hallitus toivoo saavansa lähipäivinä ehdotuksia tällaisista kotiseutuaktiiveista. Ehdotuksen voi lähettää kuka tahansa yhdisstyksen puheenjohtajalle tai hallituksen jäsenelle. Yhteytieddot löytyvät näitten sivujen osiosta ”Yhdistys -> Hallitus”.

Yhdistyksen hallitus uskoo, ettei sopivista ehdokkaista ole puutetta!

 

Lappeenrannan taistelun muistoseminaari kokosi lähes salintäyteisen kuulijakunnan

Lappeenrnnan upseerikerholla lauantaina 18. elokuuta järjestetyn seminaarin esitelmiä saapui kuulemaan ja niiden aiheista kekustelemaan noin 50 vuosien 1917 – 1918 tapahtumista kiinnosstunutta hitorian harrastajaa. Seminaarin teemana oli ”Suomi sata vuotta sitten.” Luennoitsijoina toimivat profesori Martti Häikiö, teologian tohtori Antti Vanhanen ja tietokirjilija Pentti Pylkkö. Puheenjohtajan roolin hoiteli jämerästi yhdistyksen puheenjohtja Antti Lankinen.

Seminaarin järjesti Etelä-Karjalan maakuntayhdistys yhteistyössä Lappeenrannan Paasikivi-Seuran ja Lappeenrannan Killan kanssa. Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö tuki seminaaria taloudellisesti.

Sydämellinen kiitos tilaisuuden järjestäjille, tukijalle, esitelmöitsijöille ja ennen muuta runsaslukuiselle kuulijakunnalle, samoin upseerikerhon henkilökunnalle kahvitarjoilun hoitamisesta!

20180718_125113
Lappeenrannan upseerikerho

20180818_093034

Yhdistyksen puheenjohtaja Antti Lankinen avaamassa seminaaria.

20180818_094041

Martti Häikiö esitelmöimässä aiheesta ”Suomi sata vuotta sitten”.

20180818_112116

Antti Vanhanen aiheenaan ”Eheytymisen alkaminen Lappeenrannan alueella”.

PP 26.8.2016 Kaskeissa

Pentti Pylkkö kertoi Etelä-Karjalan kevään 1918 tapahtumista.

 

Kevätkokous pidettiin 7.3.2018 upseerikerholla

Ennen kevätkokouksen alkamista yhdistyksen puheenjohtaja prikaatikenraali Antti Lankinen esitteli upseerikerhon kokouksen osanottajille.

Kokouksessa hyväksyttiin muun muassa vuoden 2017 toimintakertomus, vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille.

20180307_182432.jpg

Yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2018

Taustaa
Yhdistyksen tarkoituksena on:
– vahvistaa maakunta-identiteettiä toimialueellaan tekemällä kotiseutu- ja museotyötä
-toimia maakunnallisen ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon aloilla.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys tekee kotiseutu- ja museotyötä toimimalla yhteistyössä maakuntamuseon, kotiseutu- ja museoyhdistysten sekä muiden vastaavaa työtä tekevien yhteisöjen kanssa.
Yhdistys toimii yhteistyössä tarkoitusperiensä saavuttamiseksi kotiseututyön ja museoalan keskusjärjestöjen kanssa sekä seuraa niiden toimintaa.
Yhdistys harjoittaa ja tukee kotiseutuun kohdistuvaa tallennus-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa sekä järjestää erilaisia alaansa ja alueeseensa liittyviä tilaisuuksia.

Jäsenistö
Jäsenistö koostuu perinteisistä kotiseututyötä tekevistä yhdistyksistä ja yksityishenkilöistä. Yhdistys toimii yhdyssiteenä varsinkin niille kotiseutuyhdistyksille, joiden toimintaan sisältyy museoiden ylläpito ja tukeminen. Toimintavuoden aikana pyritään saamaan yhdistykseen uusia
aktiivijäseniä.

Aloitteet
Yhdistys toimii edelleen yhdessä Lappeen kotiseutuyhdistyksen kanssa Kauskilan arkeologisten tutkimusten jatkamiseksi ja seuraa edelleenkin Luumäen Kotkaniemen museon kehittymistä.
Yhdistys oli aloitteentekijä Etelä-Karjalan esihistorian kirjoittamishankkeessa. Etelä-Karjalan liitto on ottanut historiankirjoituksen ohjelmaansa. Yhdistys seuraa historiahankkeen etenemistä.

Kokoukset
Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous, joiden yhteydessä pidetään kotiseututyöhön ja -perinteeseen liittyviä esitelmiä.
Syyskokouksessa luovutetaan kunniakirja pitkäaikaisesta kotiseututyöstä ansioituneelle henkilölle/ansioituneille henkilöille.

Julkaisutoiminta
Yhdessä Kotkaniemi-säätiön kanssa julkaistaan professori Martti Häikiön kirjoittama teos presidentti P.E. Svinhufvudista.

Muu toiminta
Järjestetään kotiseuturetki Imatralle ja Ruokolahdelle. Osallistutaan 9.-12.8. Lappeenrannassa ja muualla Etelä-Karjalassa pidettäviin valtakunnallisiin
kotiseutupäiviin. Yhdistys osallistuu aktiivisena järjestäjänä Lappeenrannan taistelun muistopäivän (20.8.) seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen Lappeenrannan Paasikivi-Seuran ja Lappeenrannan Killan kanssa.

Yhteistyö
Kansalaisjärjestöjen, Lappeenrannan Paasikivi-Seuran, Lappeenrannan Killan ja Lappeen kotiseutuyhdistyksen, kanssa vahvistetaan yhteistyötä.
Pidetään yhteyttä Etelä-Karjalan museoon, Etelä-Karjalan kesäyliopistoon ja Kotkaniemi-säätiöön.

 

Yhdistyksen syyskokous pidettiin perjantaina 17. marraskuuta 2017 Lappeen seurakunnan seurakuntasalissa

20171117_182116.jpg

Väkeä oli paikalla mukavanlaisesti.

Ennen varsinaista kokousta julkistettiin 
Etelä-Karjalan 188-sivuinen vuosikirja 2017 ”Maakunnan miehiä: P.E. Svinhufvudista Valto Käkelään”. Kolme paikalla olleesta neljästä kirjoittajasta, Pertti Luumi, Antti Vanhanen ja Pentti Pylkkö referoivat omaa artikkeliaan.

001.jpg

 

Kokouksen puheenjohtajana toiminut Marja Hovi ja yhdistyksen ”myyntitykki” Eero Kaasalainen huolehtivat siitä, että kirjanmyyntipöytää oli vaikea ohittaa.

 

 

Toinen ennen kokousta ollut ohjemanumero oli dosentti Jukka Luodon kiintoisa esitelmä Kauskilan kalmiston historiasta ja kaivauksista. Kokouksen yksimielisellä päätöksellä Jukka Luoto kutsuttiin yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi.

20171117_183022.jpg

Viimeksi jaettiin kunniakirja kolmelle kotiseututyössä ansioituneelle henkilölle, jotka ovat Eila Kajanus-Jurvanen Savitaipaleelta, Risto Olavi Koskinen (alla vas) Ruokolahdelta ja Harri Tonder (alla oik) Imatralta. Eila oli estynyt saapumasta paikalle.

 

20171117_191602.jpg20171117_191928.jpg

20171117_201207.jpg

Yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin luumäkeläinen Antti Lankinen (vasemmalla), jolle väistyvä puheenjohtaja Antti Vanhanen luovuttaa puheenjohtajan nuijan. Takana yhdistyksen varapuheenjohtaja Jouko Siitonen.

Kiitos Antti ja onnea Antti!

Kauskilan tutkimuksia jatkettava

Viime vuonna vietettiin Lappeen seurakunnan 600-vuotisjuhlaa. Juhlavuodeksi määriteltiin vuosi 1415, jolta on ensimmäinen kirjallinen tieto seurakunnasta. Todellisuudessa kristinuskon vaikutus ja historia Lappeen seudulla ulottuvat paljon kauemmas.
Pieni toivonkipinä oli, että Vatikaanin arkistosta voisi löytyä vuotta 1415 aikaisempaa tietoa seurakunnasta.
Apulaisprofessori Kirsi Salonen Turun yliopistosta on Vatikaanin arkistoihin hyvin perehtynyt tutkija ja hänen mukaansa vanhempaa tietoa Lappeen seurakunnasta ei löytyne.
Kuitenkin Kauskilan arkeologiset kaivaukset voivat avata uutta tietoa. Etelä-Karjalan museon eläkkeelle siirtynyt amanuenssi Jukka Luoto ja Kauskilan kaivauksia johtanut tohtori Ville Laakso toivovat tutkimusten jatkuvan.
Laakson mukaan kirkosta on kaivettu vasta pintaa. Kirkon kivijalan kivien alla olevia hautoja, siis arkeologisia tuloksia vanhempaa osaa, on vielä selvittämättä. Lisäksi maantien länsipuolinen alue on kokonaan tutkimatonta.
Kauskilan valmiiden tutkimustulosten tieteellinen kokonaisjulkaisu odottaa vielä ilmestymistään. Myös tämän hankkeen eteneminen on Laakson toiveena.
Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlana Kauskilan jatkotutkimusten käynnistäminen olisi maakunnan kunnia-asia. Lappeenrannan kaupungin, Etelä-Karjalan museon ja Lappeenrannan seurakuntien odotan olevan aloitteellinen asiassa. Kansalaisjärjestöistä Lappeen kotiseutuyhdistys ja Etelä-Karjalan maakuntayhdistys voisivat olla hankkeessa mukana.

Antti Vanhanen
Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen pj.
Lappeenranta