Etelä-Karjalan maakuntayhdistys palkitsee vuosittain kotiseututyössä ansioituneen henkilön luovuttamalla hänelle yhdistyksen syyskokouksen yhteydessä kunniakirjan. Palkittavia voi olla yksi tai useampia henkilöitä. Yhdistyksen hallitus toivoo saavansa lähipäivinä ehdotuksia tällaisista kotiseutuaktiiveista. Ehdotuksen voi lähettää kuka tahansa yhdisstyksen puheenjohtajalle tai hallituksen jäsenelle. Yhteytieddot löytyvät näitten sivujen osiosta ”Yhdistys -> Hallitus”.

Yhdistyksen hallitus uskoo, ettei sopivista ehdokkaista ole puutetta!

Lappeenrnnan upseerikerholla lauantaina 18. elokuuta järjestetyn seminaarin esitelmiä saapui kuulemaan ja niiden aiheista kekustelemaan noin 50 vuosien 1917 – 1918 tapahtumista kiinnosstunutta hitorian harrastajaa. Seminaarin teemana oli ”Suomi sata vuotta sitten.” Luennoitsijoina toimivat profesori Martti Häikiö, teologian tohtori Antti Vanhanen ja tietokirjilija Pentti Pylkkö. Puheenjohtajan roolin hoiteli jämerästi yhdistyksen puheenjohtja Antti Lankinen.

Seminaarin järjesti Etelä-Karjalan maakuntayhdistys yhteistyössä Lappeenrannan Paasikivi-Seuran ja Lappeenrannan Killan kanssa. Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö tuki seminaaria taloudellisesti.

Sydämellinen kiitos tilaisuuden järjestäjille, tukijalle, esitelmöitsijöille ja ennen muuta runsaslukuiselle kuulijakunnalle, samoin upseerikerhon henkilökunnalle kahvitarjoilun hoitamisesta!

Yhdistyksen puheenjohtaja Antti Lankinen avaamassa seminaaria.

Martti Häikiö esitelmöimässä aiheesta ”Suomi sata vuotta sitten”.

Antti Vanhanen aiheenaan ”Eheytymisen alkaminen Lappeenrannan alueella”.

Pentti Pylkkö kertoi Etelä-Karjalan kevään 1918 tapahtumista.

Ennen kevätkokouksen alkamista yhdistyksen puheenjohtaja prikaatikenraali Antti Lankinen esitteli upseerikerhon kokouksen osanottajille.

Kokouksessa hyväksyttiin muun muassa vuoden 2017 toimintakertomus, vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille.

Yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2018

Taustaa
Yhdistyksen tarkoituksena on:
– vahvistaa maakunta-identiteettiä toimialueellaan tekemällä kotiseutu- ja museotyötä
-toimia maakunnallisen ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon aloilla.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys tekee kotiseutu- ja museotyötä toimimalla yhteistyössä maakuntamuseon, kotiseutu- ja museoyhdistysten sekä muiden vastaavaa työtä tekevien yhteisöjen kanssa.
Yhdistys toimii yhteistyössä tarkoitusperiensä saavuttamiseksi kotiseututyön ja museoalan keskusjärjestöjen kanssa sekä seuraa niiden toimintaa.
Yhdistys harjoittaa ja tukee kotiseutuun kohdistuvaa tallennus-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa sekä järjestää erilaisia alaansa ja alueeseensa liittyviä tilaisuuksia.

Jäsenistö
Jäsenistö koostuu perinteisistä kotiseututyötä tekevistä yhdistyksistä ja yksityishenkilöistä. Yhdistys toimii yhdyssiteenä varsinkin niille kotiseutuyhdistyksille, joiden toimintaan sisältyy museoiden ylläpito ja tukeminen. Toimintavuoden aikana pyritään saamaan yhdistykseen uusia
aktiivijäseniä.

Aloitteet
Yhdistys toimii edelleen yhdessä Lappeen kotiseutuyhdistyksen kanssa Kauskilan arkeologisten tutkimusten jatkamiseksi ja seuraa edelleenkin Luumäen Kotkaniemen museon kehittymistä.
Yhdistys oli aloitteentekijä Etelä-Karjalan esihistorian kirjoittamishankkeessa. Etelä-Karjalan liitto on ottanut historiankirjoituksen ohjelmaansa. Yhdistys seuraa historiahankkeen etenemistä.

Kokoukset
Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous, joiden yhteydessä pidetään kotiseututyöhön ja -perinteeseen liittyviä esitelmiä.
Syyskokouksessa luovutetaan kunniakirja pitkäaikaisesta kotiseututyöstä ansioituneelle henkilölle/ansioituneille henkilöille.

Julkaisutoiminta
Yhdessä Kotkaniemi-säätiön kanssa julkaistaan professori Martti Häikiön kirjoittama teos presidentti P.E. Svinhufvudista.

Muu toiminta
Järjestetään kotiseuturetki Imatralle ja Ruokolahdelle. Osallistutaan 9.-12.8. Lappeenrannassa ja muualla Etelä-Karjalassa pidettäviin valtakunnallisiin
kotiseutupäiviin. Yhdistys osallistuu aktiivisena järjestäjänä Lappeenrannan taistelun muistopäivän (20.8.) seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen Lappeenrannan Paasikivi-Seuran ja Lappeenrannan Killan kanssa.

Yhteistyö
Kansalaisjärjestöjen, Lappeenrannan Paasikivi-Seuran, Lappeenrannan Killan ja Lappeen kotiseutuyhdistyksen, kanssa vahvistetaan yhteistyötä.
Pidetään yhteyttä Etelä-Karjalan museoon, Etelä-Karjalan kesäyliopistoon ja Kotkaniemi-säätiöön.

Väkeä oli paikalla mukavanlaisesti.

Ennen varsinaista kokousta julkistettiin 
Etelä-Karjalan 188-sivuinen vuosikirja 2017 ”Maakunnan miehiä: P.E. Svinhufvudista Valto Käkelään”. Kolme paikalla olleesta neljästä kirjoittajasta, Pertti Luumi, Antti Vanhanen ja Pentti Pylkkö referoivat omaa artikkeliaan.

Kokouksen puheenjohtajana toiminut Marja Hovi ja yhdistyksen ”myyntitykki” Eero Kaasalainen huolehtivat siitä, että kirjanmyyntipöytää oli vaikea ohittaa.

Toinen ennen kokousta ollut ohjemanumero oli dosentti Jukka Luodon kiintoisa esitelmä Kauskilan kalmiston historiasta ja kaivauksista. Kokouksen yksimielisellä päätöksellä Jukka Luoto kutsuttiin yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi.

Viimeksi jaettiin kunniakirja kolmelle kotiseututyössä ansioituneelle henkilölle, jotka ovat Eila Kajanus-Jurvanen Savitaipaleelta, Risto Olavi Koskinen (alla vas) Ruokolahdelta ja Harri Tonder (alla oik) Imatralta. Eila oli estynyt saapumasta paikalle.

Yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin luumäkeläinen Antti Lankinen (vasemmalla), jolle väistyvä puheenjohtaja Antti Vanhanen luovuttaa puheenjohtajan nuijan. Takana yhdistyksen varapuheenjohtaja Jouko Siitonen.

Kiitos Antti ja onnea Antti!

Vuoden 2015 vuoikirja, joka käittää ensimmäien maailmaanodan linnoitutyöt Etelä-Karjalassa, on loppuunmyyty.

Sydämellinen kiitos kirjan ostaneille mielenkiinnosta ja samalla yhdistyksen niukan talouden tukemisesta!