Julkaisut

Etelä-Karjalan vuosikirja 1. 2001

Etelä-Karjalan maakuntayhdistys, Etelä-Karjalan museo ja Imatran kulttuuritoimi ovat kustantaneet Etelä-Karjalan vuoisikirjan 2001:

Mauno Forsman: Etelä-Karjalan maakuntayhdistys
Aimo Vuorinen: Maakuntaidentiteetistä
Tauno Moilanen: Maakunta-akatemia
Pertti Jurvanen: Paikallishistorian kirjoitus
Marja Pohjola: Ammattimainen historiankirjoitus
Harri Huusko: 43. SotaS – Rauhan ja Tiurun sairaalat talvisodassa
Pertti Vuori: Lappeenrannan vankilalaitoksen vaiheita
Jukka Luoto & Kimmo Seppänen: Menneisyyttä etsimässä – Liimäen Hieta-rannan varhaiskampakeraaminen asuinpaikka
Matti Hakulinen: Luumäen Kontulan Hietaranta – Hietarannan asauinpaikka ja Kivijärvi
Kristiina Mannermaa: Luumäen Kontulan kivikautinen eläinkunta

Kuvitettua ja 109 tekstisuvun laajuista kirjaa on saatavissa nimellistä korvausta vastaan.

Etelä-Karjalan vuosikirja 2. 2003

Sisältää artikkeleita kansanrunoudesta, Viipurin
kaupasta, Ylisestä Viipurin tiestä.
Loppuunmyyty.

Etelä-Karjalan vuosikirja 3. 2006

Pekka Siiropää esittelee maakunnan kalliomaalausten kuva-aiheet. Esitystä ei ole kirjoitettu retkioppaan muotoon, mutta se palvelee hyvin myös tätä tarkoitusta.

Professori Veijo Saloheimo tekee puolestaan selkoa Uukuniemen asukkaiden siirtymisestä Tverin Karjalaan 1600-luvulla.

Matti Hakulinen on Etelä-Karjalan järvien muinaisiin vaiheisiin perehtynyt geologian toisinajattelija. Hän esittelee artikkelissaan ideansa siitä, miten Saimaan jääjärvi on muotoutunut. Esitys ansaitsisi varmasti tulla huomatuksi muuallakin kuin vain Etelä-Karjalan maakunnassa.

Lappeen kihlakunnan vanhin kartta on vuodelta 1659. Monikaan ei ole kyennyt sitä lukemaan ja siksi Jorma J. Hytönen on piirtänyt sen uudelleen ja tulkinnut tekstit. Virinnyt kotiseutuhistoriaharrastus voi hyödyntää Hytösen työtä omissa töissään.

Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Jurvanen kertoo omassa artikkelissaan venäläisten rahoittamien patteritöiden (1914-1917) vaikutuksia paikalliseen elämään.

Aarno Kettunen tekee selvää jo vuonna 1999 pidetyn Pietari Hannikainen-seminaarin tuloksista. Kaikkien tuolloisessa seminaarissa pidettyjen esitelmien julkaisemiseen ei ole löydetty varoja. Kettunen korjaa asiaa keräämällä omaan esitykseensä olennaisimman tuossa seminaarissa esitetyn.

Lappeenrannan historian kirjoittajana ansioitunut Anu Talka kirjoittaa omassa artikkelissaan kolmesta Karjalan kaupungista – Viipuri, Käkisalmi, Lappeenranta. Artikkelin julkaiseminen liittyy saman teeman ympärille jäsentyvään Etelä-Karjalan museon perusnäyttelyyn, joka avattiin kesäkuussa.

Museoviraston rahakammion johtaja Tuukka Talvio esittelee artikkelissaan Lappeen Piutulasta löydetyn 1700-luvun raha-aarteen.

Leena Stenberg puolestaan esittelee Lappeen kihlakunnan miehen kansallispuvun. Tämän kansallispuvun tuottaminen on maakuntayhdistyksen tähänastisen toiminnan mittavin hanke.

Etelä-Karjalan vuosikirja 4. 2007-2008

Outoja otuksia, kummia kertomuksia
Uskomustarinoita Etelä-Karjalasta

Etelä-Karjalan maakuntayhdistys on ottanut tehtäväkseen henkistä kansanperinnettä esittelevän kolmiosaisen kirjasarjan tuottamisen. Sen ensimmäinen nide: 166 A5-sivuinen, väritetty ja kovakantinen Outoja otuksia, kummia kertomuksia-kirja julkistettiin 1.3.2008. Kirja sisältää nimensä mukaisesti tarinoita tarunhohtoisista hahmoista kummituksista maitoa juoviin peltokäärmeisiin. Kirja on tarkoitettu lähinnä nuorten lukijoiden käyttöön, mikä käy ilmi Pirita Reinikaisen ilmeeltään nuorekkaasta kuvituksesta. Tarinat sinällään ovat iättömiä ja sopivat kaiken ikäisille. Tarinoita valittaessa on pidetty silmällä maakunnallista edustavuutta eli tarinoita on otettu mukaan kaikista nykyisen Etelä-Karjalan pitäjistä Lauritsalaa, Uukunientä ja Nuijamaata unohtamatta. Mukana on myös tarinoita Jääskestä ja Säkkijärveltä. Tarinoissa liikutaan perinteisessä talonpoikaisessa ympäristössä; moderneja kaupunkitarinoita ei tähän kokoelmaan ole sisällytetty. Jotkut tarinat esim. koirankuonolaisista vaikuttavat suorastaan iättömiltä, mutta jotkut tarinat liittyvät historiallisessa mielessä vasta äskettäisiin tapahtumiin. Kumpaisestakin tarinatyypistä alla yksi kirjan sivuilta otettu esimerkki:

”Niin on paljon kuin Viron sussii”, sanoit ennen puhhee partenakkii, kun sussii juoksenteri jäälläkii suuris laumois. Sannoit, että oli ollut sellasii noitii, mitkä noituit ihmisiäki susiksi. Kerran, kun yks noita suuttui sulhaselle, niin koko hääväen noitui susiksi. Ja ne kun aikaase olliit susina, niin sit taas muuttuit ihmisiksi, sannoit vanhat.
Säkkijärvi

Se ol kapina-aikaa. Viipur ol jo vallattu ja siit tultii Nappula hovvii. Pyyvettii hovi herralt se ol ja mukan, et eik saatas pittää tanssit tähän leiki päälle. Herra lupas. Sit tul sen herra vanha äit ja sano, et hänel on käynt vieras, joka yö ja siihe aikka. ”No, yhe ralli saap soitta”, sano herra, ”sit käyvvää nukkumaa, meile tulloo vieras.” Uotettii vähä aikaa, ni tulkii nuor nais, pitkä tukka ja punane nauha käsivarres. Herra käsk tekemää tillaa ja se kläikii penkile istumaa ja alko kertoo, et hää on sanitäär neiti Helsinkist ja punaset tappo hänet ja panniit tuone silla alle. Ja ku ehittii, ni sielt löytykii ruumis.
Joutseno

Teosta suositellaan siten kirjastojen kokoelmien ohella kouluille sekä kouluikäisille ja varttuneemmille lukijoille. Erityisenä toiveena on se, että kirjaa voitaisiin käyttää koulujen kotiseutuopetuksessa.

Loppuunmyyty.

Etelä-Karjalan vuosikirja 5. 2009

Sisältö

Luumäki
Revenneen kirkon miehet
PEKKA SIIROPÄÄ
Vihovenäläisiä hukkui Uitonsalmessa isovihan aikana
PEKKA SIIROPÄÄ
Susijahtia Kivijärven jäällä
PEKKA SIIROPÄÄ

Ylämaa
Karhun kaato kirveen kanssa
ERKKI AUTIO
Kala tärkeänä särpimenä ennen aikaan
ERKKI AUTIO
Varsiluudat ja puutyöt
ERKKI AUTIO
Jouluna myö ropakoitii
Joulunajan kiertueperinnettä Ylämaalla 1900-luvulla
ANTTI VANHANEN

Lemi
”Mäneppäs Pöyry-Kaisalle, tietäjälle”
Vaalintakäärmeistä
HAKAMÄEN TAAVETIN HAASTEJA
TOIM. TAITO SALMI

Savitaipale:
Savitaipale, Kaunista luontoa julmaa sotaa
PERTTI JURVANEN

Suomenniemi
Lyytikkälän talo ja tarina
KAIHO NIEMINEN

Nuijamaa
Sormuskiven tarina
HEIKKI PIIPARINEN

Lauritsala
Lamposaari
Suoja ja pitkä varjo
ANNA-KAISA KAIKKO

Lappeenranta
Pienen kaupungin suuri hetki
AIMO VUORINEN

Taipalsaari
Lapsuuteni Taipalsaari
SIRKKA-LIISA KAHAKOSKI

Joutseno
Lahjoitusmaita Joutsenossa
PERTTI VUORI
Karl Henrik Jakob Ignatius
Kansallisen herättäjän syntymästä 200 vuotta
PAULA KÄRKI

Ruokolahti
Savilahti
AIMO RIKKONEN

Rautjärvi
Lehmää käyttämässä
MARJAANA TYKKYLÄINEN

Parikkala
Akankivet
AARNO KETTUNEN

Kirja myy Etelä-Karjalan museo

Etelä-Karjalan vuosikirja 6. 2011

Veikko Haakana: Kulttuuriympäristön ja ihmisen suhde
Helena Anttonen: Muisti on äkkisyvä
Riitta Uosukainen: Kiistakirjoitus kulttuurista, ympäristöstä ja elämän laadusta Etelä-Karjalassa
Teemu Kaskinen: Kuinka evaukkoutta tuotetaan
Petter Sairanen: Laavun ja luistelukopin tarinoita
Susanna Kauppi ja Minna Mänttäri: Vetyä perkele! – erään lappeenrantalaisen teatteriesityksen tarina
Kaiho Nieminen: Maisema ja menneisyys
Matti Summanen: Taipalsaari – sydämeni maantietoa ei synnyinseutuni jälkikuvia ja
Installaatioita mielessä
Sirkka Laine: Särkisalmi – mailman keskipiste ja Parikkala – melkein kartalla
Aimo vuorinen: kaikki tapahtuu jossakin

Loppuunmyyty.