Kevätkokous Savitaipaleella 6.4.2017

Yhdistyksen kevätkokous pidetään Savitaipaleen koulukeskuksessa, Koulutie 7  54800 Savitaipale, torstaina 6.4.2017 kello 17.

Kokouksen osanottajien toivotaan osallistuvan samassa paikassa kello 18 alkavaan, Savisata-työryhmän järjestämään esitelmä- ja keskustelutilaisuteen, jonka aiheena on Toikoin senaatti ja sen toiminta. Tilaisuus liittyy työryhmän ideoimaan, kaikkiaan seitsemään juhlavuoden mittaan järjestettävien tilaisuuksien sarjaan, jolla valotetaan Suomen itsenäistymistä edeltäneitä vuoden 1917 tapahtumia.

syyskokouksen-osanottajia

Syyskokous 2016

Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen sääntömääräinen syyskokous
pidettiin keskiviikkona 23.11. klo 17.30 Lappeenrannan kaupuginkirjasto-maakuntakirjaston Tarinasalissa (kirjaston alin kerros), Valtakatu 47.

Kokouksen alussa yhdistys luovutti kunniakirjan ansioituneille kotiseututyötä tehneille henkilöille, jotka olivat Tuomo Veikkanen (vaemmalla), Hannu Ilves (oikealla) ja Vesa Suurmunne (oli estynyt saapumasta tilaisuuteen), kaikki Luumäeltä.

Tuomo Veikkanen ja Hannu Ilves.jpg

Seuraavaksi julkistettiin yhdistyksen vuosikirja 2016 ”Jääkäri-Jussi ja kansanedustaja Sosso”. Kovakantisessa 174 sivua käsittävässä ja runsaasti valokuvia sisältävässä kirjassa on viisi artikkelia, jotka kertovat Lappeen kappalaisen pappilan historiasta, lapsenmurhasta Lappeella 1800-luvun lopulla, Etelä-Karjalan jäkäreistä, Sofia Hjulgrenin elämästä ja kuolemasta sekä UNESCO Global Geoparkista. Kirjan kirjoittajilla on vankka ote ja syvä tuntemus aihepiiriinsä. Julkistamiseen liittyen kuultiin kirjastonhoitaja Paula Kärjen esitelmä ”Lappeen kappalaisen pappilan historiaa” ja kotiseutuneuvos Pekka Siiropään esitelmä Etelä-Karjalan jääkärit.

Vuosikirja 2016, etukansi.jpg

Kirjan voi ostaa muun muassa Karjala-Myymälästä Lappeenrannasta hintaan 20 euroa. Ruokolahdella sitä myy Jouko Siitonen ja Savitaipaleella Eero Kaasalainen.

Syyskokouksessa, jossa oli läsnä 11 henkilöä, käsiteltiin seuraavat asiat ja tehtiin seuraavat päätökset:

1 § Kokouksen avaus
Antti Vanhanen avasi kokouksen 19.20.

2 § Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Jurvanen, sihteeriksi Elina Lyijynen, pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Hannu Ilves ja Eero Kaasalainen.

Syyskokouksen sihteeri Elina Lyijynen ja pj Pertti Jurvanen.jpg

3 § Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Kokouskutsu on toimitettava jäsenistölle 14 päivää ennen kokousta.Kokous todettiin lailliseksi ja päätövaltaiseksi.

4 § Hyväksytään vuoden 2017 toimintasuunnitelma
Käytiin lävitse vuoden 2017 toimintasuunnitelma. Kohtaan aloitteet lisättiin tieto, että Lappeenrannan kaupunki on antanut Etelä-Karjalan museolle tehtäväksi selvittää aloitteen eteenpäin viemistä.

5 § Määrätään vuoden 2017 jäsenmaksun suuruus.
Hyväksyttiin hallituksen 15 euroa jäsenmaksusta.

6 § Päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien palkkioista ja kulukorvauksista.
Hyväksyttiin hallituksen esitys toiminnantarkastajille maksetaan laskun mukaan, hallituksen jäsenille ei makseta korvausta.

7 § Hyväksytään vuoden 2017 talousarvio
Jouko Siitonen esitteli talousarvio esityksen ja kertoi tämän vuoden tuloksesta. Hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2017.

8 § Valitaan varsinaiset ja varajäsenet hallitukseen erovuoroisten varsinaisten ja varajäsenten tilalle.
Erovuoroiset: Jouko Siitonen – varajäsen Leena Salonen ovat suostuneet jatkamaan; Kari Luumi – varajäsen Mikko Kosonen; Kari Luumi on lupautunut jatkamaan ja varahenkilöksi valittiin Elina Lyijynen Luumäeltä.
Varsinainen jäsen Minna Kähtävä- Marttisen ero hallituksesta hyväksyttiin ja hänen tilalleen valittiin jäljellä olevaksi kaudeksi 2017 Kalle Pakarinen Imatralta.

9 § Valitaan hallituksen jäsenistä sille puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
Antti Vanhanen jatkaa puheenjohtajana ja Jouko Siitonen varapuheenjohtajana.

10 § Valitaan yksi varsinainen ja yksi varatoiminnantarkastaja.
Toiminnantarkastajana jatkaa Samuli Kurkaa ja hänen varahenkilönään Pertti Jurvanen.

11§ Päätetään yhdistyksen koollekutsumistavasta sääntöjen 5 §:n määräämissä rajoissa.
Kokouskutsu julkaistaan viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Hyväksyttiin hallituksen esitys, että yhdistyksen kokouksesta ilmoitetaan Etelä-Saimaa-lehdessä. Lisäksi kokouskutsu on yhdistyksen kotisivulla (ekmky.org) sekä kutsu lähetetään sähköpostitse niille jäsenille, joiden sähköpostitiedot yhdistyksellä on.

12 §Muut mahdolliset asiat
Ei muita asioita.

13 § Ilmoitusasioita
Koitsanlahden hovi on saanut omistajan Pekka Jylhän. Kauppaan liittyvistä suojeluehdoista ei ole tarkkaa tietoa. Tilannetta seurataan.
Kotkaniemessä on remontti käynnissä. Valmistuu syksyllä 2017, jonka alkaan museon näyttelyn rakentaminen ja kahvilan sisustus. Kotkaniemi avautuu yleisölle toukokuussa 2018.
Vetoomus tien saamiseksi oikeustaistelun muistomerkille Luumäen asemalla. Kulkuyhteyden rasiteselvitykset käynnissä nykyisen omistajan kanssa.
Vetoomus yhdessä Lappeen kotiseutuyhdistyksen kanssa Kauskilan tutkimusten jatkamiseksi. Vetoomus on edennyt kaupungilta Etelä-Karjalan museolle.

14. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen 19.45.

Pertti Jurvanen Elina Lyijynen puheenjohtja sihteeri

Hannu Ilves Eero Kaasalainen
pöytäkirjan tarkastaja pöytäkirjan tarkastaja
Toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi yhdistykseen.
Yhdistyksen sihteeri: Elina Lyijynen ……. elina.lyijynen@gmail.com
========================================

Koitsanlahden hovi

Koitsanlahti: pitkän tien päätös

Simpelejärven rannalla kulttuurimaisemassa sijaitsee Koitsanlahden hovi, jonka tulevaisuus oli pitkään vaakalaudalla.
Nyt hovilla on omistaja. Oli ilahduttava uutinen, että ilmestyi korvaamatonta kansallista perintöä arvostava mesenaatti Ilkka Jylhä.
Koitsanlahti mainitaan ensi kerran jo vuoden 1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen veroluettelossa, ja Kustaa II Adolf perusti vuonna 1618 Koitsanlahteen valtion latokartanon.
Uudenkaupungin rauhassa vuodesta 1721 Koitsanlahdesta tuli Venäjän hallitsijan lahjoitusmaakartano, jossa talonpojat tekivät raskaita työpäiviä. Aikakauden muistona alueella sijaitsee piiskauspetäjä, jossa kahlittuja talonpoikia tiedetään rangaistun. Päärakennuksen vieressä on lisäksi lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki.
Viime sotien jälkeen Koitsanlahti jäi ainoaksi nykyrajan Suomen puoleiseksi lahjoitusmaahoviksi.
Eri vaiheiden jälkeen vuonna 1966 Parikkala, Saari, Simpele ja Uukuniemen kunta yhdessä Etelä-Karjalan maakuntaliiton kanssa aloittivat museotoiminnan Koitsanlahdessa. Se päättyi kuitenkin 1991 ja siitä lähtien rakennukset ovat olleet tyhjillään ja aluekokonaisuus on ollut Museoviraston hallinnassa.
Vuonna 1993 Pirjo Hietala Etelä-Karjalan liitosta, Antti Kero Parikkalan kunnasta ja amanuenssi Jukka Luoto Etelä-Karjalan museosta aloittivat aktiivisen yhteydenpidon Museovirastoon Koitsanlahden suojelemiseksi.
Kulttuuriministeri Suvi Lindénin (1999–2002) aikana asiasta tehtiin eduskuntakysely, ja vuonna 2012 valmistui hankesuunnitelma hovin säilyttämiseksi. Huoli rakennusten ja miljöön tuhoutumisesta oli suuri.
Vuosituhannen alussa myös kansalaisjärjestö Etelä-Karjalan maakuntayhdistys oli tullut osaltaan mukaan Koitsanlahden kulttuuriperinnön suojelu- ja säilyttämishankkeeseen. Yhdistys julkaisi vuonna 2014 kuvitetun laitoksen Lempi Jääskeläisen Koitsanlahden hovin historiaa käsittelevästä Hovin vallat -teoksesta. Kaunokirjallinen julkaisu käsittelee 1700-luvun talonpoikaislevottomuuksia.
Kansalaisjärjestöt voivat puhua ja toimia kulttuuriperinnön puolesta. Etelä-Karjalassa siitä ovat tuloksina myös Kotkaniemi, Pulsan asemamiljöö ja Etelä-Karjalan maakuntahistorian toteuttaminen.
Antti Vanhanen
Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen puheenjohtaja
Lappeenranta

Kauskilan tutkimuksia jatkettava

Viime vuonna vietettiin Lappeen seurakunnan 600-vuotisjuhlaa. Juhlavuodeksi määriteltiin vuosi 1415, jolta on ensimmäinen kirjallinen tieto seurakunnasta. Todellisuudessa kristinuskon vaikutus ja historia Lappeen seudulla ulottuvat paljon kauemmas.
Pieni toivonkipinä oli, että Vatikaanin arkistosta voisi löytyä vuotta 1415 aikaisempaa tietoa seurakunnasta.
Apulaisprofessori Kirsi Salonen Turun yliopistosta on Vatikaanin arkistoihin hyvin perehtynyt tutkija ja hänen mukaansa vanhempaa tietoa Lappeen seurakunnasta ei löytyne.
Kuitenkin Kauskilan arkeologiset kaivaukset voivat avata uutta tietoa. Etelä-Karjalan museon eläkkeelle siirtynyt amanuenssi Jukka Luoto ja Kauskilan kaivauksia johtanut tohtori Ville Laakso toivovat tutkimusten jatkuvan.
Laakson mukaan kirkosta on kaivettu vasta pintaa. Kirkon kivijalan kivien alla olevia hautoja, siis arkeologisia tuloksia vanhempaa osaa, on vielä selvittämättä. Lisäksi maantien länsipuolinen alue on kokonaan tutkimatonta.
Kauskilan valmiiden tutkimustulosten tieteellinen kokonaisjulkaisu odottaa vielä ilmestymistään. Myös tämän hankkeen eteneminen on Laakson toiveena.
Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlana Kauskilan jatkotutkimusten käynnistäminen olisi maakunnan kunnia-asia. Lappeenrannan kaupungin, Etelä-Karjalan museon ja Lappeenrannan seurakuntien odotan olevan aloitteellinen asiassa. Kansalaisjärjestöistä Lappeen kotiseutuyhdistys ja Etelä-Karjalan maakuntayhdistys voisivat olla hankkeessa mukana.

Antti Vanhanen
Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen pj.
Lappeenranta

Vuoden 2016 kevätkokouksen kuvia

Samuli Kurkaa (oikeaalla), Jussi Turkia ja Eeo Kaasalainen Lauritsala-talon edessä 7.3.16.jpg

Samuli Kurkaan (oikealla), Jussi Turkian ja Eero Kaasalaisen juttutuokio Lauritsala-talon edessä 7. maaliskuuta 2016.

 

Kevätkokouksen 2016 osanottajia.jpg Kevätkokouksen osanottaajia

 

Sirkka Kaksonen esitelmöimässä Lauritsalan ja Lamopsaaren sahoista.jpg

Sirkka Kaksonen piti kuulijoita nostalgisessa otteessaan esitelmöidessään Lauritsalan ja Lamposaaren sahoista sekä Lauritsalan historiasta.

 

Kokouksen pj Pekka Siiropää ja siht. Leena Salonen.jpg

Kokouksen puheenjohtajana toimi Pekka Siiropää ja sihteerinä Leena Salonen.

 

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

Yhdistyksen perustaminen
Etelä-Karjalan maakuntayhdistys perustettiin 8.9.2000 Luumäellä.
Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 6.6.2001 ja se sai tällöin rekisterinumeron 181893.
Vuosi 2015 merkitsi yhdistyksen historiassa sen 16. toimintavuotta.

Taustaa

Maakuntayhdistyksen tarkoituksena on sääntöjen mukaisesti päättyneenäkin
toimintavuonna ollut:
– vahvistaa maakunta-identiteettiä toimialueellaan tekemällä kotiseutu- ja museotyötä,
– toimia maakunnallisen ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon aloilla.
Yhdistyksellä on ollut edustaja Etelä-Karjalan museon museotyöryhmässä.

Jäsenistö

Jäsenistö on koostunut perinteistä kotiseututyötä tekevistä yhdistyksistä ja
henkilöistä. Yhdistyksen tavoitteena on olla yhdyssiteenä varsinkin
niille kotiseutuyhdistykselle, joiden toimintaan sisältyy (kotiseutu) museoiden
ylläpito ja tukeminen.

Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen ovat kuuluneet vuonna 2015:
Jouko Siitonen varahenkilö Leena Salonen
Pentti Pylkkö varahenkilö Reijo Tanskanen
Kyösti Tiainen varahenkilö Anne-Maija Launis
Antti Vanhanen varahenkilö Eero Kaasalainen
Minna Kähtävä-Marttinen varahenkilö Marja Hovi
Kari Luumi varahenkilö Mikko Kosonen
Puheenjohtajina ovat toimineet: Antti Vanhanen ja Jouko Siitonen (varapuheenjohtaja). Rahastonhoitajaksi on kutsuttu Jouko Siitonen ja sihteeriksi Leena Salonen. Hallitus on kokoontunut kolme kertaa.

Kokoukset

Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous.
Kevätkokous oli Rautjärven pitäjätuvalla 30.3. ja sen yhteydessä Mikko Europaeus kertoi Kanta-Rautjärven sotahistoriasta.
Syyskokous pidettiin 8.12. Luumäen kunnantalossa, jossa Pekka Siiropää piti esitelmän ”Miten linnoitustyöt vaikuttivat eteläkarjalaisten elämään”.
Elokuun 22. päivä. pidettiin Lappeenrannan taistelun muistopäivän seminaari. Sen aiheena oli ”Etelä-Karjala sodan jälkeen 1945-1952”. Esitelmän pitivät dosentti Anu Koskivirta, FM Mikko Europaeus ja tietokirjailija Jukka Vesterinen. Järjestäjinä olivat Etelä-Karjalan kesäyliopisto, maakuntamuseo, Lappeenrannan Paasikivi-Seura ja maakuntayhdistys.

Apurahat

Hakemuksista huolimatta toimintavuoden aikana yhdistys ei saanut apurahoja.

Julkaisutoiminta
Yhdistyksen vuosikirja 2015 ”Juoksuhautoja ja lintaaseja. Ensimmäisen maailmansodan maalinnoitustyöt Etelä-Karjalassa” julkistaminen oli syyskokouksen yhteydessä 8.12. Luumäellä Laajoihin alkuperäislähteisiin perustuvan ja kartoin sekä kuvin varustetun julkaisuun olivat kirjoittaneet: Pentti Pylkkö ja Pekka Siiropää. Teoksen piirrokset ovat Eila Kajanus-Jurvasen ja taitto Heikki Pylkön työtä.
Kirjasta otettiin 500 kappaleen painos.
Kirjojen myyntituloja käytetään Vuosikirjan 2016 toimittamiseen.
Yhdistyksen julkaisu- ja myyntityötä on hoitanut Pentti Pylkkö.
Yhdistys oli entiseen tapaan mukana Linnoituksen joulutorilla 12.-13.12., jossa myytiin Vuosikirjaa 2015 ja vanhempia yhdistyksen julkaisuja.

Kunniakirja
Syyskokouksessa 8.12. luovutettiin ensimmäisen kerran yhdistyksen myöntämä kunniakirja. Se myönnettiin ruokolahtelaiselle Pertti Hyväriselle ansioituneesta kotiseututyön ja historian tallentamisesta metalli-ilmaisimella tehdyistä arkeologisista löydöistä.

Maakuntahistoria
Yhdistys oli aloitteentekijä Etelä-Karjalan maakuntahistorian kirjoittamishankkeessa,
jonka Etelä-Karjalan liitto otti toimintasuunnitelmaan 2015. Hanketta valmistelevassa
kokouksessa yhdistystä edustivat Jukka Luoto ja Antti Vanhanen. Kaksiosaisen
teoksen toimittajaksi valittiin dosentti Jyrki Paaskoski. Etelä-Karjalan liitto on
ilmoittanut, että maakuntahistorian toteutuksen seurantaryhmään on varattu edustus
maakuntayhdistykselle.
Yhdistys on ollut aktiivisesti tuomassa esiin Parikkalassa sijaitsevan Koitsanlahden
lahjoitusmaahovin ja Luumäen Kotkaniemen säilyttämistä kulttuurihistoriallisina
kohteina.

Yhteistyö
Yhdistyksen yhteistyötahoja ovat olleet Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan
kesäyliopisto, Etelä-Karjala-instituutti ja Lappeenrannan Paasikivi-seura. Hallituksen jäsen Anne-Maija Laukas on Etelä-Karjalan edustaja Suomen
Kotiseutuliiton valtuustossa.

Lappeenrannassa 25.1.2016
Antti Vanhanen                 Leena Salonen
puheenjohtaja                          sihteeri

Käsitelty yhdistyksen hallituksen kokouksessa 4.2.2016

Yhdistyksen hallituksen tiedote

Hallitus on kokouksessaan  4.2.2016 tehnyt seuraavia päätöksiä:

Maakuntahistoria
Etelä-Karjalan Liitto on päättänyt toteuttaa maakuntahistoriahankkeen, jonka alullepanijana on ollut maakuntayhdistys. Historian seurantaryhmään yhdistys valitsi kotiseutuneuvos Pekka Siiropään.
Lappeenrannan taistelun muistopäivän seminaari
Vuosituhannen alusta on yhdessä Etelä-Karjalan museon, kesäyliopiston ja Paasikivi-Seuran kanssa järjestetty Lappeenrannan vuoden 1741 elokuun 23. päivän taistelun muistopäivän seminaari. Museo ja tämän jälkeen kesäyliopisto ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä seminaarijärjestelyistä. Maakuntayh-distyksen hallitus päätti osaltaan, että vuonna 2016 seminaarin toteuttamiseen ei ole mahdollisuutta, mutta sen järjestämistä tulevina tutkitaan.
Vuosikirja 2016
Viime vuonna julkaistiin yhdeksäs Etelä-Karjalan vuosikirjaa. Vuosikirja 2106 jakautuu kolmeen osaan, jotka käsittelevät mennyttä aikaa, itsenäisyyden aamua ja tulevaisuutta. Kirjoittajia ovat: kä-räjäsihteeri (el.) Airi Musto ja kirjastonhoitaja HuK Paula Kärki ensimmäisessä osassa; kotiseutuneu-vos Pekka Siiropää ja teologian tohtori Antti Vanhanen toisessa osassa. Tulevaisuusosioon kirjoittaa Imatran museon intendentti Minna Kähtävä-Marttinen.
Julkaisu valmistuu viimeistään marras-joulukuussa.
Talous
Viime vuosina yhdistyksen talous on perustunut lähinnä vuosikirjojen myynnistä saatuihin tuloihin ja vähäisessä määrin jäsenmaksuihin. Vuoden 2013 jälkeen ei ole saatu avustuksia.
Jäsenmaksu
Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2016 on 15 euroa: Etelä-Karjalan maakuntayhdistys
FI83 5620 0920 1268 43
Palkitseminen
Maakuntayhdistys myönsi viime vuoden syyskokouksessa kunniakirjan ”kotiseutukulttuurin ansiok-kaasta vaalimisesta ja edistämisestä” ruokolahtelaiselle Pertti Hyväriselle.
Kunniakirjan säännöt: ”Esityksen kunniakirjan saajasta voi tehdä se kunnan/kaupungin lautakunta, jolle kulttuuriasiat kuuluvat, maakuntayhdistyksen hallitus tai maakuntayhdistyksen jäsen. Esitys tulee tehdä maakuntayhdistyksen hallitukselle syyskuun loppuun mennessä. Maakuntayhdistyksen hallitus päättää kunniakirjan myöntämisestä.”
Yhdistyksen hallitus toivoo saavansa esityksiä vuoden 2016 kunniakirjan saajasta.