Lappeenrannan taistelun vuosipäivän seminari 19.8.2017

100-vuotiaan Suomen juhlavuonna Lappeenrannan taistelun vuosipäivän seminaari pidetään perinteisesti Lappeenrannan Upseerikerholla lauantaina 19. elokuuta 2017 klo 9.30 -12.30.
Seminaarin teemana on Suomi 100 vuotta sitten.
Seminaarissa katse käännetään aluksi 276 vuotta taaksepäin, jonka jälkeen keskitytään sadan vuoden takaisiin tapahtumiin ja elämään Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Juhlapuhujina seminaarissa ovat professori Martti Häikiö, FT Marko Tikka ja dramaturgi Helena Anttonen. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Väliajalla on mahdollisuus ostaa kahvia ja muita virvokkeita.
Lämpimästi tervetuloa mukaan aikamatkalle sadan vuoden taakse!
Seminaarin järjestää Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ry yhteistyössä Lappeenrannan Paasikivi-Seuran ja Lappeenrannan Killan kanssa.
Lisätietoja: Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen pj. Antti Vanhanen, puh. 0500 873300
Lappeenrannan taistelun vuosipäivän seminaari Suomi 100 vuotta sitten 19.8.2017 klo 9.30 – 12.30
Lappeenrannan upseerikerho, os. Upseeritie 2, 53600 Lappeenranta
OHJELMA
9.30 – 9.45 Seminaarin avaus ja vuoden 1741 Lappeenrannan taistelun mieliin palautus, seminaarin pj. Antti Lankinen
9.45 – 10.30 Suomen tie itsenäisyyteen 100 vuotta sitten, prof. Martti Häikiö
10.30 – 11.15 Etelä-Karjalan alueen tapahtumat 1917, ft Marko Tikka
11.15 – 11.35 Kahvitauko, mahdollisuus ostaa kahvia ja muita virvokkeita
11.35 – 12.20 Lappeelainen kylä 100 vuotta sitten, dramaturgi Helena Anttonen
Seminaarin loppukeskustelu ja päätössanat, pj. Antti Lankinen
12.30 Seminaari päättyy.
Seminaarin järjestää Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ry yhteistyössä Lappeenrannan Paasikivi-Seuran ja Lappeenrannan Killan kanssa.

Sydämellisesti tervetuloa!

Kevätkokous Savitaipaleella 6.4.2017

20170306_175111.jpg

 

 

20170406_171759.jpg

Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Kaapo Pulkkinen (oikealla) ja sihteerinä yhdistyksen sihteeri ja varapuheenjohtaja Jouko Siitonen.

20170406_181330.jpg

Savitaipaleen Taneli, harmonikkataiteilija Heikki Hytti ja Charlotta, laulaja Terttu Kultanen, viihdyttivät kokousväkeä sykähdyttävillä musiikkiesityksillä.

Etelä-Karjalan maakuntayhdistys
TOIMINTAKERTOMUS 2016
Hyväksytty Savitaipaleen koulukeskuksessa 6.4.2017 pidetyssä kevätkokouksessa.

Yhdistyksen perustaminen
Etelä-Karjalan maakuntayhdistys perustettiin 8.9.2000 Luumäellä.
Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 6.6.2001 ja se sai tällöin rekisterinumeron 181893.
Vuosi 2016 merkitsi yhdistyksen historiassa sen 17. toimintavuotta.

Taustaa Maakuntayhdistyksen tarkoituksena on sääntöjen mukaisesti päättyneenäkin
toimintavuonna ollut:
– vahvistaa maakunta-identiteettiä toimialueellaan tekemällä kotiseutu- ja museotyötä,
– toimia maakunnallisen ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon aloilla.
Yhdistyksellä on ollut edustaja Etelä-Karjalan museon museotyöryhmässä.

Jäsenistö Jäsenistö on koostunut perinteistä kotiseututyötä tekevistä yhdistyksistä ja
henkilöistä. Yhdistyksen tavoitteena on olla yhdyssiteenä varsinkin
niille kotiseutuyhdistykselle, joiden toimintaan sisältyy (kotiseutu) museoiden
ylläpito ja tukeminen.

Hallitus Yhdistyksen hallitukseen ovat kuuluneet vuonna 2016:
Jouko Siitonen varahenkilö Leena Salonen
Pekka Siiropää varahenkilö Pentti Pylkkö
Kyösti Tiainen varahenkilö Anne-Maija Launis
Antti Vanhanen varahenkilö Eero Kaasalainen
Minna Kähtävä-Marttinen varahenkilö Marja Hovi
Kari Luumi varahenkilö Mikko Kosonen
Puheenjohtajina ovat toimineet: Antti Vanhanen ja Jouko Siitonen (varapuheenjohtaja). Rahastonhoitajaksi on kutsuttu Jouko Siitonen, sihteeriksi Leena Salonen ja 3.11. lähtien Elina Lyijynen. Hallitus on kokoontunut kolme kertaa.

Kokoukset Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous.
Kevätkokous oli Lauritsala-talossa 7.3. ja sen yhteydessä Sirkka Kansonen kertoi Lauritsalan ja Lamposaaren sahoista.
Syyskokous pidettiin 23.11. Lappeenrannan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston Tarinasalissa, jossa julkistettiin yhdistyksen Etelä-Karjalan Vuosikirja 2016 ”Jääkäri-Jussi ja kansanedustaja-Sosso”. Vuosikirjan artikkeleista pitivät esitelmät kirjastonhoitaja Paula Kärki aiheenaan ”Lappeen kappalaisen pappilan historiaa” ja kotiseutuneuvos Pekka Siiropää ”Etelä-Karjalan jääkärit”.
Elokuun 23. päivän Lappeenrannan taistelun muistopäivän seminaaria ei kyetty järjestämään, koska kaksi aiemmista yhteistyötahoista vetäyty hankkeesta.

Apurahat Etelä-Karjalan Vuosikirjaan 2016 yhdistys sai apurahat Suoja-Säätiöltä ja Karjalan Kulttuurirahastolta.
Julkaisutoiminta
Yhdistyksen kymmenennen vuosikirjan 2016 Jääkäri-Jussi ja kansanedustaja-Sosso” julkistaminen oli syyskokouksen yhteydessä 23.11. Lappeenrannassa.
Julkaisun viiden artikkelin kirjoittajat olivat: Minna Kähtävä-Marttinen, Paula Kärki, Airi Musto, Pekka Siiropää ja Antti Vanhanen. Teoksen taitto oli Heikki Pylkön työtä.
Kirjasta otettiin 600 kappaleen painos.
Yhdistys oli entiseen tapaan mukana Linnoituksen joulutorilla 10.–11.12., jossa myytiin Vuosikirjaa 2016 ja yhdistyksen vanhempia julkaisuja.

Kunniakirjat
Syyskokouksessa 23.11. luovutettiin yhdistyksen myöntämät kunniakirjat. Ne myönnettiin luumäkeläiselle Hannu Ilvekselle kotiseututyön vaalimisesta ja edistämisestä, samoin luumäkeläisille Vesa Suurmunteelle perinteisiä rakennustapoja kunnioittavasta maalaistalon entisöimistyöstä ja Tuomo Veikkaselle perinteisiä rakennustapoja kunnioittavasta maalaistalon entisöimistyöstä.

Maakuntahistoria
Yhdistys oli aloitteentekijä Etelä-Karjalan maakuntahistorian kirjoittamisesta, joka
on päättyneenä vuonna 2016 edennyt Etelä-Karjalan liiton otettua hankkeesta vastuun. Yhdistyksen edustajana julkaisun seurantaryhmässä on Pekka Siiropää.

Koitsanlahden hovi
Vuosien ajan yhdistys on ollut aktiivisesti tuomassa esiin Parikkalassa sijaitsevan Koitsanlahden lahjoitusmaahovin ja sen miljöön kulttuurihistoriallista säilyttämistä.
Päättyneenä vuonna sille on löytynyt omistaja Pekka Jylhä, joka on täyttänyt Museoviraston asettamat suojeluehdot.

Kappelinmäen tutkimukset
Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ja Lappeen kotiseutuyhdistys lähettivät Etelä-Karjalan museolle, Etelä-Karjalan liitolle, Lappeenrannan kaupungille, Lappeenrannan seurakuntayhtymälle sekä Lappeen seurakunnalle vetoomuksen, jotta Kauskilan kylän Kappelinmäellä sijainneen Lappeen ensimmäisen kirkon tutkimuksia jatketaan. Lappeenrannan kaupunki on antanut hankkeen valmistelun Etelä-Karjalan museon tehtäväksi.

Yhteistyö
Yhdistyksen keskeinen yhteistyökumppani on edelleen ollut Etelä-Karjalan museo. Hallituksen jäsen Anne-Maija Laukas on Etelä-Karjalan edustaja Suomen
Kotiseutuliiton valtuustossa.

Lappeenrannassa 31.12.2016
Antti Vanhanen Elina Lyijynen
puheenjohtaja sihteeri

Käsitelty yhdistyksen hallituksen kokouksessa 31.1.2017

Tiedote ja jäsenkirje 2017
Hyvä yhdistyksen jäsen/kotiseututyössä toimiva,
Etelä-Karjalan maakuntayhdistys perustettiin juuri tämän vuosituhannen alussa vahvistamaan kotiseututietoisuutta ja tukea kotiseudun perinteen säilyttämistä ja tulevaisuuden rakentamista.
Tämän tiedotteen mukana saat kutsun Savitaipaleelle kevätkokoukseen, joka pidetään torstaina 6.4.2017 klo 17.00 kunnan koulukeskuksessa. Kokouskutsun liitteenä on toimintakertomus viime vuodelta, joten en mainitse siitä enempää.
Muista yhdistyksen asioista saa tietoa kotisivuilta, http://www.ekmky.org, sivuja kannattaa lukea aika ajoin.
Tässä kirjeessä jotain lähimenneisyydestä ja tulevaisuudesta.
Taavetissa pidettiin perjantaina 24.2. perinteiset Yhess enemmä -messut, jossa 1.300 kävijää. Ne kertoivat jälleen kotiseututietoisuudesta ja -toiminnasta. Pentti Pylkkö ja minä olimme myymässä yhdistyksen kirjoja ja pidin lyhyen tietoiskun yhdistyksen toiminnasta.
Kauskila: yhdessä Lappeen kotiseutuyhdistyksen kanssa teimme esityksen Etelä-Karjalan museolle, Etelä-Karjalan liitolle, Lappeenrannan kaupungille, Lappeen seurakunnalle ja Lappeenrannan seurakuntayhtymälle Kauskilan jatkotutkimuksiksi. Esitys ei tuottanut tulosta, mutta etsimme aktiivisesti muita mahdollisuuksia. Niiden etenemisestä kerromme vastaisuudessa.

Kotiseuturetki. Kesäkuussa järjestetään kotiseuturetki Imatralle ja Ruokolahdelle. Retken kohteina ovat Imatralla kaupunginmuseo ja Vuoksen teollisuusnäyttely, Ruokolahdella Suvorovin kanavat, Salpalinja, Kirkonmäki ja museo. Koska retken ajankohta ei ole vielä varmistunut, niin seuraa kutisivuilta tiedotetta matkasta.
Lappeenrannan taistelun seminaari elvytetään henkiin lauantaina 19.8. yhdessä Lappeenrannan Killan ja Paasikivi-Seuran kanssa upseerikerholla. Seminaarin teemana on vuosi 1917 Suomen historiassa. Yksi luennoitsijoista on professori Martti Häikiö. Tilaisuus on ilmainen, väliaikakahvi maksullinen.
Ensi syyskokouksessa jaetaan jälleen kotiseututyössä ansioituneille kunniakirjat. Ehdotukset tulee lähettää syyskuun loppuun mennessä hallitukselle. Toivomme, että viime syksyn tavoin ehdotuksia tulee useita ja eri puolilta maakuntaa.
Vuosikirja 2017 on valmisteilla ja se ilmestyy syksyllä. Artikkelien kirjoittajat on päätetty. Tässä yhteydessä mainitsen vain yhden kirjoittajan Martti Häikiön jonka teemana on ”Miten P.E. Svinhufvudista tuli eteläkarjalainen?”
Vuosikirjaa 2016 ”Jääkäri-Jussi ja kansanedustaja-Sosso” on saatavilla hallituksen jäseniltä 20 euron hintaan. Lisäksi: Joutsenossa K-Supermarket Piranassa, Taavetissa Punaparrassa ja Taavetin Kauppa-aitassa sekä Etelä-Karjalan museomyymälässä Lappeenrannan Linnoituksessa.
Saatavilla on vielä Vuosikirjaa 2015 ”Juoksuhautoja ja lintaaseja. Ensimmäisen maailmansodan maalinnoitustyöt Etelä-Karjalassa”, 20:- euroa sekä Lempi Jääskeläisen, Hovin vallat (kuvitettu) 10:- euroa. Yhdistys sai kirjaan julkaisuoikeudet, kun haluttiin pitää yllä Parikkalassa sijaitsevan Suomen puolelle jääneen ainoan lahjoitusmaahovin kulttuurihistoriallista säilyttämistä.
Lisäksi Pentti Pylköllä, Eero Kaasalaisella ja minulla on vielä muutama kappale Vuosikirjaa 2014 ”Eripurasta eheytymiseen. Vuoden 1918 kauhujen tieltä sovun rakentamisen uralla” 15 eurolla sekä Vuosikirjaa 2011, jossa tunnetut eteläkarjalaiset kertovat sielunmaisemastaan, hinta on 3 euroa.
Jäsenmaksun 2017 15 euroa toivomme suoritettavan yhdistyksen tilille EKOP FI83 5620 0920 1268 43. Käytä suorituksessa vuoden 2017 jäsenmaksun viitenumeroa 120605.

Yhdistyksen hallitus vuonna 2017
Puheenjohtaja Antti Vanhanen
Untamonkatu 3-5 as. 5 53100 Lappeenranta
antti@vanhanen.net 050-0873300

Varajäsen Eero Kaasalainen
Loikosentie 22 A 54770 Heituinlahti
05-467636, 0400-209297

Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Jouko Siitonen
Sudenpolku 8 56100 Ruokolahti
jouko.siitonen@pp.inet.fi 040-5634420

Sihteeri Elina Lyijynen
elina.lyijynen@gmail.com

Varajäsen Leena Salonen
Koivutie 3 54850 Kuukanniemi
argentarius.ls@gmail.com

Jäsen Pekka Siiropää
Kangasvarenkuja 13 54530 Luumäki
pekka.siiropaa@gmail.com 050-4904963

Varajäsen Pentti Pylkkö
Harjupolku 4 54800 Savitaipale
pentti.pylkko@gmail.com 0400-551253

Jäsen Kalle Pakarinen
kalle.pakarinen@imatra.fi 041-4344309

Varajäsen Marja Hovi
Korkea-ahontie 2235 54410 Ylämaa
marjahovi2010@hotmail.com 045-1391767

Jäsen Kari Luumi
Miettiläntie 173 56610 Rautjärvi
kari_luumi@hotmail.com 050-5883910

Jäsen Kyösti Tiainen
Hanhijärventie 509 53100 Lappeenranta
kyosti.tiainen@luukku.com 040-0503605

Varajäsen Anne-Maija Laukas
Harjukatu 19 53300 Lappeenranta
anne-maija.laukas@gmail.com 040-519010

Antti Vanhanen
puheenjohtaja

Syyskokous 2016

Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen sääntömääräinen syyskokous
pidettiin keskiviikkona 23.11. klo 17.30 Lappeenrannan kaupuginkirjasto-maakuntakirjaston Tarinasalissa (kirjaston alin kerros), Valtakatu 47.

Kokouksen alussa yhdistys luovutti kunniakirjan ansioituneille kotiseututyötä tehneille henkilöille, jotka olivat Tuomo Veikkanen (vaemmalla), Hannu Ilves (oikealla) ja Vesa Suurmunne (oli estynyt saapumasta tilaisuuteen), kaikki Luumäeltä.

Tuomo Veikkanen ja Hannu Ilves.jpg

Seuraavaksi julkistettiin yhdistyksen vuosikirja 2016 ”Jääkäri-Jussi ja kansanedustaja Sosso”. Kovakantisessa 174 sivua käsittävässä ja runsaasti valokuvia sisältävässä kirjassa on viisi artikkelia, jotka kertovat Lappeen kappalaisen pappilan historiasta, lapsenmurhasta Lappeella 1800-luvun lopulla, Etelä-Karjalan jäkäreistä, Sofia Hjulgrenin elämästä ja kuolemasta sekä UNESCO Global Geoparkista. Kirjan kirjoittajilla on vankka ote ja syvä tuntemus aihepiiriinsä. Julkistamiseen liittyen kuultiin kirjastonhoitaja Paula Kärjen esitelmä ”Lappeen kappalaisen pappilan historiaa” ja kotiseutuneuvos Pekka Siiropään esitelmä Etelä-Karjalan jääkärit.

Vuosikirja 2016, etukansi.jpg

Kirjan voi ostaa muun muassa Karjala-Myymälästä Lappeenrannasta hintaan 20 euroa. Ruokolahdella sitä myy Jouko Siitonen ja Savitaipaleella Eero Kaasalainen.

Syyskokouksessa, jossa oli läsnä 11 henkilöä, käsiteltiin seuraavat asiat ja tehtiin seuraavat päätökset:

1 § Kokouksen avaus
Antti Vanhanen avasi kokouksen 19.20.

2 § Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Jurvanen, sihteeriksi Elina Lyijynen, pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Hannu Ilves ja Eero Kaasalainen.

Syyskokouksen sihteeri Elina Lyijynen ja pj Pertti Jurvanen.jpg

3 § Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Kokouskutsu on toimitettava jäsenistölle 14 päivää ennen kokousta.Kokous todettiin lailliseksi ja päätövaltaiseksi.

4 § Hyväksytään vuoden 2017 toimintasuunnitelma
Käytiin lävitse vuoden 2017 toimintasuunnitelma. Kohtaan aloitteet lisättiin tieto, että Lappeenrannan kaupunki on antanut Etelä-Karjalan museolle tehtäväksi selvittää aloitteen eteenpäin viemistä.

5 § Määrätään vuoden 2017 jäsenmaksun suuruus.
Hyväksyttiin hallituksen 15 euroa jäsenmaksusta.

6 § Päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien palkkioista ja kulukorvauksista.
Hyväksyttiin hallituksen esitys toiminnantarkastajille maksetaan laskun mukaan, hallituksen jäsenille ei makseta korvausta.

7 § Hyväksytään vuoden 2017 talousarvio
Jouko Siitonen esitteli talousarvio esityksen ja kertoi tämän vuoden tuloksesta. Hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2017.

8 § Valitaan varsinaiset ja varajäsenet hallitukseen erovuoroisten varsinaisten ja varajäsenten tilalle.
Erovuoroiset: Jouko Siitonen – varajäsen Leena Salonen ovat suostuneet jatkamaan; Kari Luumi – varajäsen Mikko Kosonen; Kari Luumi on lupautunut jatkamaan ja varahenkilöksi valittiin Elina Lyijynen Luumäeltä.
Varsinainen jäsen Minna Kähtävä- Marttisen ero hallituksesta hyväksyttiin ja hänen tilalleen valittiin jäljellä olevaksi kaudeksi 2017 Kalle Pakarinen Imatralta.

9 § Valitaan hallituksen jäsenistä sille puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
Antti Vanhanen jatkaa puheenjohtajana ja Jouko Siitonen varapuheenjohtajana.

10 § Valitaan yksi varsinainen ja yksi varatoiminnantarkastaja.
Toiminnantarkastajana jatkaa Samuli Kurkaa ja hänen varahenkilönään Pertti Jurvanen.

11§ Päätetään yhdistyksen koollekutsumistavasta sääntöjen 5 §:n määräämissä rajoissa.
Kokouskutsu julkaistaan viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Hyväksyttiin hallituksen esitys, että yhdistyksen kokouksesta ilmoitetaan Etelä-Saimaa-lehdessä. Lisäksi kokouskutsu on yhdistyksen kotisivulla (ekmky.org) sekä kutsu lähetetään sähköpostitse niille jäsenille, joiden sähköpostitiedot yhdistyksellä on.

12 §Muut mahdolliset asiat
Ei muita asioita.

13 § Ilmoitusasioita
Koitsanlahden hovi on saanut omistajan Pekka Jylhän. Kauppaan liittyvistä suojeluehdoista ei ole tarkkaa tietoa. Tilannetta seurataan.
Kotkaniemessä on remontti käynnissä. Valmistuu syksyllä 2017, jonka alkaan museon näyttelyn rakentaminen ja kahvilan sisustus. Kotkaniemi avautuu yleisölle toukokuussa 2018.
Vetoomus tien saamiseksi oikeustaistelun muistomerkille Luumäen asemalla. Kulkuyhteyden rasiteselvitykset käynnissä nykyisen omistajan kanssa.
Vetoomus yhdessä Lappeen kotiseutuyhdistyksen kanssa Kauskilan tutkimusten jatkamiseksi. Vetoomus on edennyt kaupungilta Etelä-Karjalan museolle.

14. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen 19.45.

Pertti Jurvanen Elina Lyijynen puheenjohtja sihteeri

Hannu Ilves Eero Kaasalainen
pöytäkirjan tarkastaja pöytäkirjan tarkastaja
Toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi yhdistykseen.
Yhdistyksen sihteeri: Elina Lyijynen ……. elina.lyijynen@gmail.com
========================================

Koitsanlahti: pitkän tien päätös

Simpelejärven rannalla kulttuurimaisemassa sijaitsee Koitsanlahden hovi, jonka tulevaisuus oli pitkään vaakalaudalla.
Nyt hovilla on omistaja. Oli ilahduttava uutinen, että ilmestyi korvaamatonta kansallista perintöä arvostava mesenaatti Ilkka Jylhä.
Koitsanlahti mainitaan ensi kerran jo vuoden 1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen veroluettelossa, ja Kustaa II Adolf perusti vuonna 1618 Koitsanlahteen valtion latokartanon.
Uudenkaupungin rauhassa vuodesta 1721 Koitsanlahdesta tuli Venäjän hallitsijan lahjoitusmaakartano, jossa talonpojat tekivät raskaita työpäiviä. Aikakauden muistona alueella sijaitsee piiskauspetäjä, jossa kahlittuja talonpoikia tiedetään rangaistun. Päärakennuksen vieressä on lisäksi lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki.
Viime sotien jälkeen Koitsanlahti jäi ainoaksi nykyrajan Suomen puoleiseksi lahjoitusmaahoviksi.
Eri vaiheiden jälkeen vuonna 1966 Parikkala, Saari, Simpele ja Uukuniemen kunta yhdessä Etelä-Karjalan maakuntaliiton kanssa aloittivat museotoiminnan Koitsanlahdessa. Se päättyi kuitenkin 1991 ja siitä lähtien rakennukset ovat olleet tyhjillään ja aluekokonaisuus on ollut Museoviraston hallinnassa.
Vuonna 1993 Pirjo Hietala Etelä-Karjalan liitosta, Antti Kero Parikkalan kunnasta ja amanuenssi Jukka Luoto Etelä-Karjalan museosta aloittivat aktiivisen yhteydenpidon Museovirastoon Koitsanlahden suojelemiseksi.
Kulttuuriministeri Suvi Lindénin (1999–2002) aikana asiasta tehtiin eduskuntakysely, ja vuonna 2012 valmistui hankesuunnitelma hovin säilyttämiseksi. Huoli rakennusten ja miljöön tuhoutumisesta oli suuri.
Vuosituhannen alussa myös kansalaisjärjestö Etelä-Karjalan maakuntayhdistys oli tullut osaltaan mukaan Koitsanlahden kulttuuriperinnön suojelu- ja säilyttämishankkeeseen. Yhdistys julkaisi vuonna 2014 kuvitetun laitoksen Lempi Jääskeläisen Koitsanlahden hovin historiaa käsittelevästä Hovin vallat -teoksesta. Kaunokirjallinen julkaisu käsittelee 1700-luvun talonpoikaislevottomuuksia.
Kansalaisjärjestöt voivat puhua ja toimia kulttuuriperinnön puolesta. Etelä-Karjalassa siitä ovat tuloksina myös Kotkaniemi, Pulsan asemamiljöö ja Etelä-Karjalan maakuntahistorian toteuttaminen.
Antti Vanhanen
Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen puheenjohtaja
Lappeenranta

Kauskilan tutkimuksia jatkettava

Viime vuonna vietettiin Lappeen seurakunnan 600-vuotisjuhlaa. Juhlavuodeksi määriteltiin vuosi 1415, jolta on ensimmäinen kirjallinen tieto seurakunnasta. Todellisuudessa kristinuskon vaikutus ja historia Lappeen seudulla ulottuvat paljon kauemmas.
Pieni toivonkipinä oli, että Vatikaanin arkistosta voisi löytyä vuotta 1415 aikaisempaa tietoa seurakunnasta.
Apulaisprofessori Kirsi Salonen Turun yliopistosta on Vatikaanin arkistoihin hyvin perehtynyt tutkija ja hänen mukaansa vanhempaa tietoa Lappeen seurakunnasta ei löytyne.
Kuitenkin Kauskilan arkeologiset kaivaukset voivat avata uutta tietoa. Etelä-Karjalan museon eläkkeelle siirtynyt amanuenssi Jukka Luoto ja Kauskilan kaivauksia johtanut tohtori Ville Laakso toivovat tutkimusten jatkuvan.
Laakson mukaan kirkosta on kaivettu vasta pintaa. Kirkon kivijalan kivien alla olevia hautoja, siis arkeologisia tuloksia vanhempaa osaa, on vielä selvittämättä. Lisäksi maantien länsipuolinen alue on kokonaan tutkimatonta.
Kauskilan valmiiden tutkimustulosten tieteellinen kokonaisjulkaisu odottaa vielä ilmestymistään. Myös tämän hankkeen eteneminen on Laakson toiveena.
Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlana Kauskilan jatkotutkimusten käynnistäminen olisi maakunnan kunnia-asia. Lappeenrannan kaupungin, Etelä-Karjalan museon ja Lappeenrannan seurakuntien odotan olevan aloitteellinen asiassa. Kansalaisjärjestöistä Lappeen kotiseutuyhdistys ja Etelä-Karjalan maakuntayhdistys voisivat olla hankkeessa mukana.

Antti Vanhanen
Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen pj.
Lappeenranta