Vuonna 2000 valmistuneessa Etelä-Karjalan paikallismuseostrategiassa herättiin toteamaan museoaatteen ympärille ryhmittyneiden voimien harveneminen.Oli selvää, ettei tähän vapaaehtoistoimintaan voitaisi puhaltaa henkeä pelkästään sen puutetta julkisesti valittelemalla.
Asiaa ajavan aatteellisen yhdistyksen perustaminen katsottiin sopivimmaksi konkreettiseksi paikallista museo- ja kotiseututyötä tukevaksi toimeksi. Historiallista yhdistystä pidettiin liian vaativana haasteena ja toisaalta museoyhdistys vaikutti ideana liian ahtaalta. Entisen maakuntaliiton perinteitä nimessään kantavalla yhdistyksellä uskottiin olevan parhaat edellytykset koota riveihinsä kotiseutuvoimia.
Yhdistyksen pyrkimyksenä on vahvistaa Etelä-Karjalan maakuntaidentiteettiä perinteestä käsin. Toiminta hakee yhä neljä vuotta perustavan kokouksen jälkeen muotojaan. Uuden yhdistyksen voima on siinä, ettei sillä itsellään ole vaalittavana omia perinteitään; sen toimintaa voidaan kehittää jäsenistön halun mukaan uusille urille. Uusien voimien liittyminen ja vaikuttaminen yhdistyksessä on siis mitä toivottavinta.
Yhdistyksen jäsenmäärä on vain 44. Kun näistä on 15 yhteisöjäsentä, kuuluu yhdistykseen jäsenyhdistystensä kautta huomattava osa maakunnan kotiseutuväestä.
Museaalinen toiminta
Yhdistys on harrastanut läheistä yhteistyötä Etelä-Karjalan museon kanssa.
Yhteistyössä museon ja Etelä-Karjalan liiton kanssa on järjestetty kesäkausina museobongarikisa, jossa palkitaan ahkerin museossakävijä.
Yhdistys on ollut mukana valitsemassa ja palkitsenmassa vuoden Etelä-Karjalan paikallismuseota. Palkituiksi ovat tulleet Honkakylän kauppamuseo, Lyytikkälän talomuseo ja Ruokolahden museo.
Lappeenrannan taistelun seminaarit Lappeenrannassa käytiin pikkuvihan suurin taistelu 1741. Sen muistoksi on järjestetty vuosittain Lappeenrannan linnoituksessa historiallinen seminaari. Ensimmäisen seminaarin teemana oli paikallishistorian kirjoitus ja taistelun tapahtumat. Toisen teemana oli ns. Ylinen Viipurintie ja kolmannen teemana oli III-ristiretki. Vuoden 2004 teemana on ilmasota Etelä-Karjalassa. Pääjärjestäjänä on tällä kertaa Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistys.
Vuosikirja
Yhdistys on ryhtynyt julkaisemaan uudelleen maakuntaliiton aikoinaan toimittamaa Etelä-Karjalan vuosikirjaa. Kirja sisältää tutkimustietoon perustuvia maakuntaa koskevia historiallisia artikkeleita.
Sitä toivotaan voitavan kehittää maakuntaidentiteetin keskustelufoorumiksi. Toisaalta on kuulunut ääniä tutkimusraporttiluonteisen julkaisusarjan tarpeesta. Toiveena olisi käsitellä kaikkia maakunnan alueita tasapuolisesti niin, että kirjasarja todella ansaitsisi Etelä-Karjalan vuosikirjan nimen.
Kirjaa on ilmestynyt 2 nidettä ja niitä on saatavissa 5-10E:n hintaan mm. Etelä-Karjalan museosta.