Tauno Moilanen

Pietari on luonut meille ostos- ja vapaa-ajan matkailun huimasti kasvavan kysynnän. On ehkä syntynyt mielikuva, että vain rajan läpäisykyky rajoittaa turistivirran nousua. Alan palvelut ovat myös kehittyneet ja luoneet uusia työpaikkoja.

Olemmeko tästä syystä sokeutuneet sille, että kuulumme kuitenkin Suomen teollisuuden ruostevyöhykkeeseen. Metsäteollisuuden saneeraus on sulkenut tehtaita ja pysäyttänyt koneita. UPM ilmoitti, että sen strategiaan on uutena tukijalkana lisätty energia, mistä ensimmäisenä osoituksena on biodieseltehtaan rakentaminen Lappeenrantaan. Mutta mitä ovat muut tulevaisuuden elinkeinoalat, joiden varaan maakuntamme menestys voidaan rakentaa.

Pietari on kasvava ja menestyvä metropoli. Helsingin metropolin muodostamisesta jähnätään samoin argumentein kuin Saimaankaupungista. Vasta kaksoiskaupunki Helsinki-Tallinna olisi riittävän vahva kelvatakseen eurooppalaisten metropolien verkoston tasaveroiseksi solmuksi Pietarin, Tukholman ja Kööpenhamina-Malmö kaksoiskaupungin joukkoon.

Meillä ei ole tutkittu eikä keskusteltu, mitä metropolisoituminen tulee vaikuttamaan maakuntamme kehitykselle.

Uuden elinvoiman ilmentymänä ja mittarina tunnutaan pitävän ulkomaisten reaali-investointien määrää. Googlen sijoittuminen Haminaan taitaa olla ainoa esimerkkimme.

Tämä muistio pyrkii olemaan keskustelun avaus näistä kysymyksistä niiden esimerkkien valossa, jotka kohtasin Saimaankaupungin kehittämisprosessissa.

VIIME AIKOJEN ILMIÖITÄ

Maakuntamme vanha elinkeinorakenne murenee. Metsäteollisuuden irtisanomiset jatkuneet. Tuottavuutta ja kannattavuutta nostetaan teknologian kehittämisellä ja väkeä vähentäen. Vanhimpien koneiden alasajo tuntuu todennäköiseltä kun tuotantoa sijoitetaan kasvavien markkinoiden läheisyyteen.Kiina yms maat tarvitsevat pitkää kuitua.

Paperin ja kartongin kapasiteettia on lännessä liikaa. Kokonaisia tehtaitakin saatetaan saneerata ruostevyöhykkeelle.Viimeksi helmikuun 2013 alussa kerrottiin Kaukaalta poistuvan 54 työpaikkaa.

Imatran terästehdas on kaikkein turbulenttisimmalla toimialalla, eli yllätykset ovat hyvinkin mahdollisia. Rautakourat ja tehtaan johto ovat olleet ihmemiehiä ja selvinneet jo monista konkurssiuhkista. Pärjääkö se edelleen maailman markkinoilla riippunee mm. Kiinan teräksen kysynnästä. Kiina saattaa olla tulevaisuudessa myös kova teräksen myyjä markkinoilla.

Pietarin kysyntä on nostanut matkailun hurjaan nousuun. Kilpailua on syntymässä:

E-S:ssa oli artikkeli Kannaksen nousevista vapaa-ajan keskuksista. Vaurain segmentti matkustaa jo nyt Keski-Euroopan laskettelukeskuksiin. On kysyttävä miten pitkälle kasvu voi jatkua maakunnassamme kun muutkin maat pyrkivät markkinalle.

Julkisen sektorin rakenneuudistus näyttää leviävän käsiin riitaisan hallituksen takia. Rahaa palaa hukkaan ainakin 2 mrd.€/v. Puhe työvoiman riittävyydestä voitaisiin samalla suunnata uudelleen.

Kasvualana näyttää vähittäiskauppa kehittyvän matkailun rinnalla. Jos ja kun Venäjän olot vakiintuvat, kaupan tarjonta Pietarissa saavuttaa lännen tason. Kauppa jatkuu, mutta kasvu on kaksisuuntaista. Pietarin kulttuuri vetää turisteja Suomesta. Juuri äsken oli lehdessä haastateltu venäläisiä ostoksilla. Jotkut rouvat totesivat, että valikoimat ovat meillä suppeat ja varsinainen laatu puuttuu. Kauppiaamme kykenevät kyllä vastaamaan kysyntään, mutta mikään trendi ei jatku loputtomiin.

Innovaatioihin perustuvat uudet toimialat ovat vielä pieniä, mutta niiden joukossa ovat todennäköisesti jo tulevaisuuden tähtiyritykset.

Kansanedustaja Jukka Kopra lausui haastattelussaan (Vartti 3.10.2012) , ettei Lappeenrannalla ole kansainvälistymisstrategiaa eikä liioin Venäjän strategiaa. ”Jos me keskitymme vain ostosmatkailuun, me häviämme tämän pelin. Meidän pitäisi saada isoja investointeja tänne”. —-”Lappeenrannan kaupungilla pitäisi olla iso kansainvälinen osasto, jonka tehtävänä olisi investointien houkutteleminen”. —–”Ja on lopetettava kyläpolitikointi”.

Koko maakunnan kattavassa kunnassa tähän olisi varaa, ainakin helpommin kuin tiukan talouden Lappeenrannassa yksin.

Maakunnan kansainvaälistymisen haaste on edessä, kun maakuntaohjelmaa uudistetaan.

Maakuntamme tila muistuttaa monin osin Hannoveria alueen kriisin kärjistyessä tappiollisen Maailmannäyttelyn jälkeen.

VARTAILUKOHTANA REGION HANNOVER

Saimaankaupungin kehittämistyön yhteydessä vierailimme Hannoverissa. Siellä oli yhdistetty miljoonakaupunki Hannover ja 20 seudun kuntaa Region Hannoveriksi.

Hannover oli ajautunut taloudelliseen umpikujaan. Hannoverin maailmannäyttelyn tappiot olivat raskaat. Naapurikunnat olivat tehokkaita rajahuoraajia. Halvoilla tonttien hinnoilla saatiin asukkaita kyliin, työpaikat olivat vain Hannoverissa, työmatkat oli tehtävä hajaantuneen yhdyskuntarakenteen takia henkilöautoilla. Hannoverista loppui pysäköintitila.

Paitsi messut, Hannover piti yksin yllä koko seudun yhteiset palvelut kuten yliopistot, kulttuurilaitokset ja terveyden- ja sosiaalihuollon laitokset. Huono-osaiset hakeutuivat Hannoveriin, koska muut kunnat tietoisesti kutistivat tarvittavia palveluja.

Rakenneuudistus saatiin aikaan vasta kun Hannover ilmoitti lakkauttavansa messut, joista naapurikunnat saivat elantonsa.

Saksassa on kuulema mahdotonta muuttaa kuntarajoja, mutta kuntien tehtävistä voidaan päättää osavaltion parlamentin yksinkertaisella enemmistöllä. Muodostettiin Regioon Hannover, joka hoitaa seudun kuntien yhteisrahoituksella kuntapalvelut lähipalveluita lukuun ottamatta.

Samaan aikaan seudun elinkeinot kokivat perustavan laatuisen iskun.

Volkswagen etunenässä ilmoitti siirtävänsä tuotantonsa muualle, lähinnä Itä-Eurooppaan. Sen vanavedessä muut klusterin suuryritykset kuten Continental, Varta ja Bosch siirsivät tehtaansa pois Hannoverista. Muuttovirta laajeni kaikille nk. vanhan teollisuuden aloille.

Vahvan, uuden Region Hannoverin vetämänä ruvettiin laatimaan seudun pelastautumisstrategiaa.

Muutosstrategialle määriteltiin jo alussa kaksi perulinjaa.

• Seudun yliopistojen ja tutkimuslaitoslaitosten korkein osaaminen on uusien, kasvavien elinkeinoalojen pohjana.
• Seudun on pärjättävä EU:n alueiden välisessä kilpailussa. EU:n, liittovaltion ja osavaltion rahoituksen lisäksi kansainväliset yritykset on houkuteltava investoimaan Hannoveriin.

Muutoksen vetureiksi tarvitaan riittävän vahva paikallinen toimija eli Region Hannover. Lisäksi oli saatava kaikki muutosta tarvitsevat tahot osallisiksi eli oli luotava vahva verkosto, joka aluksi perustui EU-rahoitteiseen projektiin. Sen aikana eri toimijoiden vastuuhenkilöt oli saatava tuntemaan toisensa ja sitoutumaan yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja tarvittavaan rahoitukseen.

HANNOVERIN SELVIYTYMISOHJELMA

Kun vanhat teollisuuden alat tulevat poistumaan varsin nopeasti, oli löydettävä konsepti, jonka varassa Hannover voisi luoda uuden elinkeinopohjan. Perustettiin projekti: Region Hannover, johon rekrytoitiin mukaan kunnat, osavaltio, nykyiset isot yritykset ja ennen kaikkea, alueen yliopistot ja tutkimuslaitoslaitokset. Euroopasta saatu kokemus osoitti, että uusien kasvualojen kehittyminen vie kymmenisen vuotta silloinkin kun kaikki merkittävät tahot ovat valittujen strategioiden toteuttajia.

Tarvittiin vahva julkinen toimija ja perustettiin osavaltion säätämällä lailla Region Hannover. Kuntatalouden korjaamisen lisäksi sitä tarvitaan mm. suurten EU-projektien hallintoon ja ohjaamiseen.

Strategiatyössä valikoitui joukko aloja, joilla katsottiin olevan parhaat mahdollisuudet menestyä euroopanlaajuisessa, alueiden välisessä kilpailussa. Jokaisen alan perustana oli yliopistoista ja tutkimuslaitoslaitoksista löytyvä osaamisen kilpailuetu. Näitä olivat mm. MEDI, AGRI, LOGISTIIKKA, jne yhteensä 7-8 avainaluetta. Yhteen kootut resurssit sitouduttiin keskittämään näille aloille. Huomattavaa oli, että myös tuotantoaan muualle siirtävät yritykset tulivat mukaan.

METROPOLIALUE HANNOVER-BRAUNSCHWEIG-GÖTTINGEN-WOLFSBURG

Euroopan alueiden keskinäisen kilpailun vuoksi Hannover on ollut muodostamassa läheisten regionien pääkaupunkien kanssa yhteityöverkkostoa. Tämän sisältöön emme tutustuneet Saimaankauunkiselvityksen yhteydessä. Voisiko metropoliketju Tukholma-HelsinkiTallinna-Pietari vetää kansainvälisiä reaali-investointeja tänne Pohjan perille?

MUITA ESIMERKKEJÄ

Karlskrona – Blekinge

Ruotsin valtio lakkautti merivoimien telakat ja varusteluteollisuuden parlamentin päätöksellä. Alueen osaamisen varaan luotiin uutta teollisuutta ja palvelu- sekä kehitystoimintaa. Siellä kerrottiin ironisesti, että Tukholma ohjasi rahoja sinne, missä menee huonosti. He joutuivat perustamaan oman ”yliopistonsakin”, jonka Tukholma näyttöjen perusteella myöhemmin virallisti. Tutkat, paikantaminen, metallurgia ja monet muut ovat aloja, jotka tunnetaan laivastossa juurta jaksaen. Blekingen lääni on kokonaisuudessaan mukana kehittämistyössä jota varten perustettiin laajan osallistujakunnan kattava kehittämiselin.

Karlskrona kertoo ylpeänä, että he pystyivä saamaan kymmenessä vuodessa omista eväistään uutta yritystoimintaa enemmän kuin telakoiden lakkauttaminen heiltä vei. Arvelivat sen olevan, jos ei maailmanennätys niin Euroopan kuitenkin.

Karlstad (Skoghal) – Värmlanti

Paper Province – hankkeella luodaan uutta yritystoimintaa perinteisen metsäteollisuuden rinnalle ja sen kutistuvan työpaikkamäärän korvaamiseen. Skoghallissa on Kaukopään sisartehdas, samat tuotteet ja melkein samat koneet.

Karlstad on Värmlannin läänin pääkaupunkina asettunut projektin johtoon hallintoa hoitamaan, mutta osallisena ovat kaikki läänin tahot. Yritysten aktiivinen osallistuminen nähtiin erityisen tärkeänä. Porjekteja hallinnoi verovapaa ”yhtiö”, jonka juridinen muoto jäi setvimättä. Toiminnanjohtajaksi oli saatu Ruotsin Unileveriltä tullut markkinointijohtaja, joka kertoi hänen ykköstehtävänään olevan osallistujatahojen innostuksen ylläpidon ja kehittämishankkeiden muotoilun niin, että maksajat saavat kruunuilleen vastineensa.

Glasgow

Glasgow oli aikoinaan maailman merkittävimpiä laivanrakennuskaupunkeja. Telakat on lakkautettu jo vuosia sitten. Kaupungissa on vain yksi kuiva telakka-allas museoitua purjealusta varten. Koko vanha teollisuusalue on tasattu sileäksi uutta yritystoimintaa ja asuntorakentamista varten.

BBC on sijoittanut sinne visuaalisen viestinnän tutkimus-, kehitys- ja tuotantokeskuksen. Yliopistossa on laajennettu alan tutkimusta ja koulutusta.

Scottish Enterprices toimii kehittäjänä. Se on riippumaton, voittoa tuottamaton ja verovapaa yhtiö, joka rahoittaa projektinsa EU-varoin, valtion avustuksin ja yritysten panoksin. Sitä voidaan ehkä verrata osuuskuntaan, joka voi periä osuusmaksun lisäksi projektikohtaisia, yrityskohtaisiin sopimuksiin perustuvia lisämaksuja eli nk. takuita.

SE:llä oli omatehokas yksikkö, joka hallitsi EU-byrokratian ja joka pyrki käyttämään avustusmahdollisuudet optimaalisesti hyväksi.

Manchester

Tekstiiliteollisuus loppui. Labourin vaalivoiton myötä metropolialueelle lobattiin lentokentän uudistus, nopea rautatieliikenne Lontoosta ja edelleen rannikkon satamakaupunkiin Liverpooliin sekä moottoritie Lontooseen. Tekstiiliteollisuuden mahtikaupungista on kehittynyt Britannian suurimpiin kuuluva logistiikkakeskittymä. Yliopistoihin on panostettu ja kaupunki kasvaa opiskelukaupunkina ja tutkimuslaitoslaitosten sijoituspaikkana.

Briannian mallin mukaan täälläkin toimii ”enterprices” yhteisö.

Kaupungissa on erityisen paljon siirtolaisia ja se tuli kuuluisaksi rikollisuudestaan. Nyt kaupunki on rauhoittunut kun siirtolaisongelmiin on haettu ratkaisuja laajoilla projekteilla, joissa ihmiset itse ovat toteuttaneet näitä hankkeita. Tutustumismatkailua pidettiin siellä ainakin vinosti hymyillen omana elinkeinoalanaan. Suomalaiset kotouttamisohjelmat ovat vaatimattomia siihen nähden, miten siellä otettiin kaikki elämänalat huomioon. Tulokset puhukoot puolestaan, siellä sanottiin.

Dublin

Irish Enterprices toimii samalla tavalla kuin Britanniassakin. Irlanti tunnettiin ennen sen talouskriisiä maana, joka pystyi asukaslukuunsa nähden parhaiten hyödyntämään EU-tuet.

Merkittävää oli, että irlantilaistaustaiset amerikkalaisyrittäjät investoivat ja toivat maahan aivan uusia elinkeinoaloja.

Talouskriisissä on kyse asuntokuplasta, ei kehittämishankkeista. Maa näyttää selviävän kriisistään ja sen yrityselämä olevan elpymässä.

UUDISTUMISEN EDELLYTYKSET

Maakuntastrategia, jonka maakuntaliitto on laatinut, ennustaa vähenevää väestöä mutta samalla valoisaa tulevaisuutta Pietarin imussa. Maakuntastrategiaa ollaan parast’aikaa uudistamassa. Nyt on aika vaikuttaa siihen.

Lappeenrannalla ei näytä olevan visioissaan ohjelmaa paranamaan maakunnan kilpailukykyä EU-alueiden kekinäisessä kisassa.

Oma lukunsa on metropolien eli Pietarin ja Helsinki-Tallinna kaksoiskaupungin vaikutukset ympäristökaupunkeihin. Porvoo – Hyvinkää – Lohja ovat jo selvästi pendelöintikehällä. Lahden etäisyydellä olevat keskukset näyttävät menestyvän pääkaupunkiseudulta muuttavien yritysten sijoituspaikkana. Kysymys kuuluu: miten käy Lappeenrannan ja samalla maakuntamme kehitykselle.

Metropolien kehitystä, niiden vaikutuksia ympäristöönsä, niiden keskinäistä kilpailua ja verkottumista ei ole tutkittu ainakaan niin, että voisimme keskustella niiden vaikutuksista maakuntaamme, puhumattakaan niiden tarjoamien mahdollisuuksien arvioinnista.

Eli: keskeisiä kysymyksiä puuttuu kehittämisen agendalta.

Yllä mainittujen alueiden strategioista voidaan kirjata yhteisinä piirteinä:

• Muutostietoisuus on luotava tutkimuksen ja julkisen keskustelun avulla.
• Maakunnan vaikuttajayhteisöjen on verkotuttava.
• Kehittämisprojektissa on sovittava tutkimuksen kautta saatujen tietojen avulla uudet tulevaisuuden menestystoimialat maakunnan osaamispotentiaaleista lähtien.
• EU- ja muun rahoituksen vuoksi on perustettava luotettava, hankkeita johtava ja ohjaava toimija.
• Tylsyyden torjunta: kulttuurin ja kansalaistoiminnan virkeys vetää osaajia ja on välttämätön innostuneen ilmapiirin edellytys.

MUUTOKSEN VAIHEET

Muutostarve, -ahdistus

Hyvin menee mutta menköön saatava kyseenalaistetuksi. Maakuntaliitto ja kunnat kykenemättömiä luomaan skenaariota täysin uudelta pohjalta. Alitajuisesti uskotaan, että kun pahan nimeä ei sanota, se pysyy poissa?

Ensiksi: yleinen keskustelu maailman muutoksesta.

Toiseksi: kootaan ”ajattelevaiset sielut” pohtimaan yhdessä tilannetta.

Kolmanneksi: organisoituminen vapaaksi yhteisöksi ja rahoituksen saaminen EU:lta tms:

Kiistäminen, vastustus.

Inttämisen sijasta ohjattava ratkaisuhakuiseen debattiin. Keskustelut Saimaankaupungista ja nykyisestä kuntauudistuksesta pyörittävät samaa levyä ja neula on juuttunut uraan.

Hyväksyntä, alistuminen

Aletaan miettiä tulevaisuuden vaihtoehtoja ja toimia niiden suuntaan.

Vakiintuminen, uudenlainen innostus.

Tarvitaan ehkä yhä em. yhteisöä markkinoimaan yhdessä valittua visiota ja ajamaan rahoitusta valituille hankkeille. (vrt. Värmlannin Forest Province- hanketta).

MITEN EDETÄ

Tämän sisältöisillä muistioilla on luotu muutosahdistusta Etelä-Karjalan Instituutin neuvottelukunnassa. Instituutin strategia uudistetaan keväällä 2013 ja neuvottelukunnan puheenjohtaja lupasi ottaa nämä kysymykset esille valmistelutyössä.

Etelä-Karjalan Maakuntayhdistyksen hallitus on keskustellut asiasta ja sopinut pitävänsä asioita esillä. Yhdistyksen resurssit eivät salli toiminnan laajentamista. Yhdistys voi olla ”hiivana taikinassa”.

E-K Liitto uudistaa maakuntasuunnitelmaa ja -ohjelmaa. Aiheet on saatava valmistelun agendalle.

E-K Yrittäjät ja Kauppakamari vaivat tarjota keskustelufoorumeita.

Maakunnan kaksi kehitysyhtiötä on saatava mukaan vuoropuheluun.

Julkinen sana on saatava mukaan keskusteluun. Etelä-Saimaalla on erityisvastuu maakuntalehtenä.

Maakuntayhdistyksen hallitus on valmistautunut virittämään näitä keskusteluja.