Koitsanlahti: pitkän tien päätös

Simpelejärven rannalla kulttuurimaisemassa sijaitsee Koitsanlahden hovi, jonka tulevaisuus oli pitkään vaakalaudalla.
Nyt hovilla on omistaja. Oli ilahduttava uutinen, että ilmestyi korvaamatonta kansallista perintöä arvostava mesenaatti Ilkka Jylhä.
Koitsanlahti mainitaan ensi kerran jo vuoden 1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen veroluettelossa, ja Kustaa II Adolf perusti vuonna 1618 Koitsanlahteen valtion latokartanon.
Uudenkaupungin rauhassa vuodesta 1721 Koitsanlahdesta tuli Venäjän hallitsijan lahjoitusmaakartano, jossa talonpojat tekivät raskaita työpäiviä. Aikakauden muistona alueella sijaitsee piiskauspetäjä, jossa kahlittuja talonpoikia tiedetään rangaistun. Päärakennuksen vieressä on lisäksi lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki.
Viime sotien jälkeen Koitsanlahti jäi ainoaksi nykyrajan Suomen puoleiseksi lahjoitusmaahoviksi.
Eri vaiheiden jälkeen vuonna 1966 Parikkala, Saari, Simpele ja Uukuniemen kunta yhdessä Etelä-Karjalan maakuntaliiton kanssa aloittivat museotoiminnan Koitsanlahdessa. Se päättyi kuitenkin 1991 ja siitä lähtien rakennukset ovat olleet tyhjillään ja aluekokonaisuus on ollut Museoviraston hallinnassa.
Vuonna 1993 Pirjo Hietala Etelä-Karjalan liitosta, Antti Kero Parikkalan kunnasta ja amanuenssi Jukka Luoto Etelä-Karjalan museosta aloittivat aktiivisen yhteydenpidon Museovirastoon Koitsanlahden suojelemiseksi.
Kulttuuriministeri Suvi Lindénin (1999–2002) aikana asiasta tehtiin eduskuntakysely, ja vuonna 2012 valmistui hankesuunnitelma hovin säilyttämiseksi. Huoli rakennusten ja miljöön tuhoutumisesta oli suuri.
Vuosituhannen alussa myös kansalaisjärjestö Etelä-Karjalan maakuntayhdistys oli tullut osaltaan mukaan Koitsanlahden kulttuuriperinnön suojelu- ja säilyttämishankkeeseen. Yhdistys julkaisi vuonna 2014 kuvitetun laitoksen Lempi Jääskeläisen Koitsanlahden hovin historiaa käsittelevästä Hovin vallat -teoksesta. Kaunokirjallinen julkaisu käsittelee 1700-luvun talonpoikaislevottomuuksia.
Kansalaisjärjestöt voivat puhua ja toimia kulttuuriperinnön puolesta. Etelä-Karjalassa siitä ovat tuloksina myös Kotkaniemi, Pulsan asemamiljöö ja Etelä-Karjalan maakuntahistorian toteuttaminen.
Antti Vanhanen
Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen puheenjohtaja
Lappeenranta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s